Junasta tippui ulostetta Pännäisissä

(JAKOBSTAD) Paikallinen taksikuski koki ikävän yllätyksen, kun aseman ohi yleensä vauhdilla huristava Pendolino päättikin hidastaa poikkeuksellisesti Pännäisten aseman kohdalla, ja samalla päästi raiteille kasan sontaa.

"No siinä istuin ihan normaalisti tolpalla, kunnes ohikiitävä juna hidasti, ja ennen kuin huomasin oli auto yltäpäätä sonnassa", nimettömissä ajava taksikuski kertoi. "Sitä lantaa sitten kuljetettiin uudella bemarillani pitkin Pohjanmaata, ennen kuin sain vietyä auton pesuun", kuski naurahtaa. Kuskin kertomuksen mukaan lannan käry bemarin nahkapäällysteissä oli kuitenkin niin voimakas, että auto joudutaan pesemään sisältä vielä useita kertoja.

VR:n suunnittelupäällikkö Herbert Mennerström kertoo, että aika-ajoin junia joudutaan pysäyttämään myös asemien välillä, jotta "varpusparvi" saadaan laskettua turvallisesti radan reunalle. "Muut matkustajat eivät juurikaan protestoineet, pikemmin päinvastoin. Aika helpottuneelta näyttivät kun saatiin lasti ulos junasta", kuvailee Mennerström matkustamon tunnelmia ylimääräisen pysäytyksen johdosta.

Paikalle osunut sivullinen ihmettelee kuitenkin VR:n politikkaa. "Kuinka on mahdollista, että vielä vuonna 2009 VR päästää ihmispaskaa kyydistä kesken matkan ja ihan minne sattuu", järkyttynyt pännäisläinen päivittelee paikalle osuneille SUPO:n turvamiehille.

Etelän Media / Johan "Gusse" Hellstén

Keskusta miettii puoluejohdon vaihtoa

(SULAN PORTTI) Turun Sanomien mukaan Keskusta miettii tosissaan puoluejohdon vaihtoa. Etelän Median saamien tietojen mukaan vaihtoaikeet ovat olleet Apollonkadulla ilmassa jo pitkään, kun vanhalla puoluejohdolla ajaminen vaaleista toiseen on alkanut tympimään.

Puoluetoimistolta kiirivien huhujen mukaan nyt oltaisiin kiinnostuneita erityisesti ryvettymättömistä ja vähän käytössä olleista puoluejohdoista.

”Näin vuodenvaihteessa ja keväisin puoluejohdon vaihtokuume yleensä iskee”, naureskelee alan erikoismies, Tapani Yli-Saunamäki. ”Nyt haetaan vähän käytettyjä ja esittelykelpoisia puoluejohtoja. Sellainen muutaman vuoden käytössä ollut piiripäällikkö ei nurkissa kauaa vanhene, ja se lähtee maakuntaan hyvinkin helposti."

Vanhoista puoluejohdoista on sen sijaan vaikea päästä eroon. Yli-Saunamäen mukaan varastot pullistelevat ryvettyneitä ja loppuunajettuja puoluejohtoja, jotka eivät tahdo kelvata enää ulkomaillekaan: ”Brysseliin niitä on enää turha viedä, siellä on jo puoluejohtokanta aivan toisella tasolla kuin meillä täällä Suomessa. Uutena ilmiönä on sen sijaan tulleet Afrikan maat, johon elämänsä ehtooseen ehtineet puoluejohdot vielä kelpaavat”, Yli-Saunamäki neuvoo.

Puoluejohdon vaihtokuumetta selittää osaltaan myös vaihtorahoituksen helppous. Vaaleista toiseen puoluetuella ja jäsenmaksuilla tahkoamisen ohella on tarjolla ollut joustavia rahoitusratkaisuja. Erilaiset kylkiäiskaupat rakennusliikkeiden ja säätiöiden kanssa ovat tarjonneet helpotusta vaihtoaikeissa oleville.

Uusi lainsäädäntö kuitenkin mietityttää puoluejohtokauppiasta: ”Vaalirahalaki saattaa hidastaa vaihtopäätöstä, mutta aina siitä sen verran porsaanreikiä löytyy, että kauppaa tehdään entiseen malliin jatkossakin”, Yli-Saunamäki röhöttää.

Etelän Median Helsingin toimitus / Antero Halkio

Kuva: Christina Koivulahti ©

Pohjalaisisännät paniikissa: tarttuiko sikainfluenssa emakkoon?

(HORONKYLÄ) Vaasan aluetoimituksemme saamien tietojen mukaan H1N1-virus on tarttunut Teuvalla ihmisestä sikaan. Teuvalaisperheessä virusta on sairastanut tähän mennessä sian lisäksi vain isäntä. Tila on tällä hetkellä eristetty, ja viranomaisten kerrotaan parhaillaan rauhoittavan tilanteesta vimmastunutta emäntää. Etelän Median saamien tietojen mukaan pohjalaista syntyperää oleva emakko on kuitenkin jo toipumaan päin, mutta henkisiä arpia parannellaan kunnaneläinlääkärin mukaan vielä vuosia.

Samalla tilalla on aiemminkin tarttunut tauteja ihmisestä sikaan: "Nämä ovat näitä alueelle tyypillisiä tapauksia, nuhakuumeen sekaista kuppaa ja sen sellaista. Pojat ovat poikia", myhäilee kunnaneläinlääkäri Heimo Mäki-Jakomäki. Silminnähden asiasta järkyttynyt Keskustanaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Mervi Alitalo-Huikari ei suostunut kommentoimaan tapausta ennen kuin virallinen selvitys asiasta on valmistunut.

Etelän Medialle Apollonkadulta vuodettujen tietojen mukaan tutkimuksen tulee suorittamaan miamilainen erikoistutkija Horatio Caine. Ulkomaankirjeenvaihtajamme L.C. Relander tapasi tutkijan Miamin kansainvälisellä lentokentällä, mutta erikoistutkija pysyi kuitenkin tapauksesta vaitonaisena, eikä suostunut kommentoimaan muuta kuin "you won't get fooled again".

Etelän Median maakuntatoimitus

Anttila kieltäytyi sikasalkusta

(VORSSAN LIHA) Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vasikoi Helsingin Sanomille saaneensa puhelun tuntemattomasta numerosta, jossa keskustapuolueelle tarjottiin komission maatalousministerin salkkua. "No vähän siitä englannista ymmärsin, mutta sikasalkkua meille tarjottiin", Anttila arvioi. "Vaikea siitä oli selvää saada, kun taustalla ihan selvästi [Saksan liittokansleri Angela] Merkel hihitti ja lopussa taisi olla joku ranskalainen kun röhähti nauramaan päälle, kun sanoin että ollaan isompaa salkkua vailla", Anttila jatkaa.

Huhujen mukaan kutsut eivät jääneet tähän, vaan myöhemmin Anttilalle soitettiin jälleen tuntemattomasta numerosta, ja hänen sanojensa mukaan keskustalle tarjottiin ainakin seuraavaa nobelin rauhanpalkintoa, yk:n pääsihteerin tehtävää, Vapahtajan sädekehää ja Oscar-palkintoa. Anttila kuitenkin totesi ettei me lähdetä tollaisiin ollenkaan.

Anttilan on tänään pitänyt kiireisenä päivän postin läpikäynti, josta Anttila sanoo etsivänsä ainakin Saimaan vapaa-ajan kalastajien pikkujoulukutsua. "Siinä on sellainen kutsu, josta ei kieltäydytä. Sinne me on ministeriöstä aina menty isommalla porukalla", Anttila vinkkaa. "Nyt kun Merisalon pippalot on tältä vuodelta peruttu niin menee tiukaksi onko parhaat sikajuhlat Saimaalla vai eduskunnan eräkerhon Ilves-ampujaisissa Vorssassa. Kyllä tän vuoden puolella on jotain luonnonvaraista elämää vielä saatava hengiltä", verenmaku suussa kuolaava Sika-Liisa röhkäisee lopuksi.

Etelän Media / Johan "Gusse" Hellstén

Kuvat: Christina Koivulahti ©

Keskusta hävittäisi ilvekset Lapista

Maassamme elää arviolta parisentuhatta luonnonvaraista ilvestä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijavirkamiehet ovat todenneet, että ilveskanta pysyy kuosissa kun vuodessa myönnetään parisensataa kaatolupaa. Maa- ja metsätalousministeriön matroona Sirkka-Liisa Anttila (Kesk.) on edelleen liekeissä mahdollisuudesta saada saimaannorpille Lopullinen Ratkaisu (kts. Norppacarpaccio), ja nyt otetaan tähtäimeen myös ilvekset. Ministeriö on lähtenyt linjaamaan, että yksikään pupujussi tai metsäkanalintu ei tässä maassa päädy kenenkään muun kun kepulaismetsästäjän suuhun. Siksi ministeriö on myöntänyt kaikkiaan 340 (!) ilveksen kaatolupaa ensi vuodelle.

Siis kolme-sataa-neljäkymmentä ilvestä ammutaan siksi, että metsästäjät haluavat niin. Pohjois-Suomesta lahdataan käytännössä joka ainoa ilves.

Jos Metsästäjäliitto metsästäjien etujärjestönä ja Suomen NRA:na niin haluaa niin tottahan sitä nyt ministeriössä pitää jahtikaveria tukea. Maa- ja metsätalousministeriön tiedote lähtenteleekin jo irvokkuutta:” Poronhoitoalueen ulkopuolella suurimman sallitun saalismäärän kasvattaminen katsottiin erityisen tarpeelliseksi ilveksenvastaisen mielialan lisääntymisen estämiseksi". Etelän Media pyrkiikin seuraavaksi selvittämään, missä päin Etelä-Suomea ilveksen vastainen mielipide saattaa olla räjähtämässä käsiin.

Päätös tehtiin siis ministeriössä. Sitä tehtäessä ei ilmeisesti RKTL:n asiantuntijuus, virkamiesvalmistelu ja tutkimustieto paljon painanut, kun vaakakupissa oli Osuuspankin konttorinjohtajan mahdollisuus päästä ampumaan kissapetoja. Kun sulkee silmät hirvitornissa, voi melkein kuvitella olevansa metsästämässä tiikereitä.

Etelän Median Helsingin toimitus / Antero Halkio

Kuvat: Köpi Kalliokangas ©

MMM:n tiedote ilvesmääräyksestä

Kepuinfluenssa levinnyt jo Asikkalaan?

Maanlaajuiseksi epidemiaksi äitynyttä kepuinfluenssaa epäillään Asikkalan eilisen poliittisen kriisin aiheuttajaksi. Taudinkantajaa ei ole vielä diagnosoitu, mutta oireet viittaavat akuuttiin taudinkuvaan.

Asikkalan kunnanjohtajana toimiva Juri Nieminen aiheutti kunnan veronmaksajille 15 000 euron lisämätkyt "unohtamalla" puhelimensa tai kannettavan tietokoneensa päälle ulkomaanmatkansa aikana. Juuri kepuinfluenssaan viittaava asioiden unohteleminen toistui myös myöhemmin, kun kunnanjohtaja ei edes muistanut minne matka oli suuntautunut. Kepuinfluenssan vakaviin taudinoireisiin liittyy hyvin läheisesti muistikatkokset.

Kunnanjohtaja ei itse myönnä olevansa taudinkantaja, mutta viranomaisten mukaan kaikki viittaa juuri kepuinfluenssaan. Taudinkantajan tiedetään hoitaneen kunnallisia viranhaltijuuksia ainakin Haapavedellä ja Sulkavalla ennen tuloaan Asikkalaan. Kaikissa näissä kunnissa on kepuinfluenssaa esiintynyt lähes poikkeuksetta johtavien viranhaltijoiden keskuudessa.

Kunnanjohtajan ura Asikkalassa olikin katkolla, mutta äänin 20-15 Nieminen todettiin toimintakykyiseksi. Puolesta äänesti lähinnä keskustan valtuustoryhmä, jonka mielestä kepuinfluenssaa on liioiteltu eikä sillä ole todettu olevan kunnanjohtajan työkykyyn haitallisesti vaikuttavia tekijöitä, pikemminkin päinvastoin.

Taudin eteneminen Asikkalassa onkin jo johtanut kunnan eristämiseen Lahden suurkunta-hankkeesta. Samalla Asikkala on perustanut ympäröivien kuntien kanssa IKL-nimisen järjestön (Itsenäisten Kuntien Liitto), ilmeisen ylpeänä sen selvästä assosiaatiosta historiamme toiseen äärikeskustalaiseen liikkeeseen.

Etelän Media / Johan "Gusse" Hellstén
Kuvat: Köpi Kalliokangas ©

Kepulaiset Etelän Mediassa

Toimituksemme on huvittuneena pannut merkille kepulaisten ryntäyksen Etelän Median Facebook-sivulle. Etelän Median faneiksi on ilmoittautunut kepulaisten kansanedustajien avustajia, nuorisojärjestön aktiiveja sekä alueellisia kiihkolijoita. Tällainen kiinnostus kepulaisuutta kritisoivaan julkaisuun vaikuttaa luonnollisesti nurkinkuriselta: millainen ihminen nauttii omaan arvomaailmaansa kohdistuvasta kritiikistä? Toimituksemme päätti ottaa selvää, ja kysyi Humanistisen Ammattikorkeakoulun verkkososiologian dosentti Ritva-Liina Kaakkurilta, mistä kepulaisten liikehdinnässä on kyse.

”Meillä kaikillahan on halu rakentaa itsellemme voimakas ja suosittu identiteetti”, Kaakkuri aloittaa. ”Kepulainen identiteetti ei aina istu nuorisoon, jolloin vertailukohtia haetaan oman ryhmän ulkopuolelta. Ryhmän omaksumat normit ja niiden noudattamisesta syntyvä henkinen paine ja hämmennys asettaa tälle kuitenkin omat rajansa, jolloin sosiaalisen median sovellutukset ovat tarjonneet väylän näiden nuorten eskapismille. Maalaisliiton perinteistä kumpuava matalamielinen ideologia ei tunnu kaupunkilaisopiskelijasta aina kovin tuoreelta ja raikkaalta. Silti jo Vesaisissa ja nuorisojärjestössä myllytetty kasvatus blokkaa helposti oman taustalla piilevän identiteetin ulostulon.”

Kaakkuri jatkaa pohtien kepulaisnuorison ristiriitaisen käyttäytymisen ristiriitaisuutta. On selvää, että tutkijakin on hämmentynyt tarkasteltavana olevan joukon persoonallisuudesta: ”Pohjimmiltaanhan tilanne on kaamea: nuoren kasvaessa ja saadessa omaa tahtoa ja näkemystä nousevat esiin kuitenkin ulkoa opittu koodeksi ja käyttäytymismallit. Silloin vaihtoehdoksi jää samaistuminen johonkin, joka miltei poikkeuksetta edustaa omalle viiteryhmälle jotain tuomittavaa, mutta näyttäytyy nuoresta houkuttelevalta. Kaupunkiympäristö on perinteisesti tarjonnut puitteet perinteisten normien rikkomiselle. Kielletty on aina kiehtonut ihmistä. Konflikti on ennen pitkää väistämätön kun vastinpareina on lannanhaju ja halu olla suosittu."

Miten sitten tähän pitäisi suhtautua? ”Onhan se paradoksaalista, että tässä tapauksessa halutaan samaistua näin voimakkaasti muuhun nuorisoon. Toisaalta koska oma viiteryhmä on viime aikoina ryvettynyt niin pahasti, on melko inhimillistä ja miltei odotettuakin, että vertaistukea haetaan aidan toiselta puolelta, juuri siltä puolelta jolle perinteisesti on syljetty. Nyt halutaan samaistuakin muihin nuoriin ja kaupunkilaisiin, ja yhtäkkiä tässä tapauksessa Etelän Mediasta onkin tullut edelläkävijä ja vaihtoehtoisen suunnan tuoja. Tähän täytyy suhtautua kuitenkin varauksella, sillä tällainen toiminta on usein häilyvää. Eihän tällaiseen tasapainottomaan oman identiteetin etsimiseen voi juuri luottaa."

Kaakkuri kuitenkin muistuttaa, että vastaanottavan ryhmän tuki on erittäin tärkeää:"On kuitenkin muistettava, että tällaisessa todellisuuspakoisessa tilassa elävä nuori tarvii tukea, ja ns. vastaanottavan ryhmän tulisikin tällaista rohkaisua antaa. Antaa epävarmuudelle tilaa ja ymmärrystä, mutta kuitenkin rohkaista tulemaan ulos omine ajatuksineen."

Etelän Media toivookin kepulaisille kannattajilleen kaikkea hyvää, ja tukee heitä kaikin keinoin. Toimituksemme rohkaisee kepulaislukjoitamme lähestymään kaupunkilaisia vailla epäluuloa ja pelkoa, ja toivookin julkaisumme tuovan uuden ja raikkaan tuulahduksen taantumuksen, kyräilyn ja suhmuroinnin keskelle.

Etelän Median Helsingin toimitus

Kepuinfluenssa laajenemassa epidemiaksi

(ERISTYS) Salaperäinen virusperäinen tartuntatauti leviää maassamme. Taudin alkulähde on paikallistettu korpilahtelaiseen kansanopistoon, joka viranomaislähteiden mukaan tullaan eristämään ja asettamaan karanteeniin. Kepuinfluenssaksi nimitetyn taudin kantajiksi on paljastunut jo miltei 180 000 suomalaista, ja määrän pelätään kasvavan, mikäli virustartunnan saaneita ei saada eristettyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Merja Näkkilän mukaan taudinkuvaan liittyy erikoisia piirteitä, jotka erottavat kepuinfluenssan tavallisesta kausi-influenssasta. Siinä missä tavallinen nuhakuume kaataa erityisesti vanhuksia ja sairaita, tarttuu kepuinfluenssa helposti erityisesti nuoriin ja arvostelukyvyttömiin sekä muuten heikkolahjaisiin ja vähäpäisiin. Taudin oireisiin kuuluu ensivaiheessa pakonomainen tarve tanhuamiseen tai tangoamiseen. Hoitamattomana tauti etenee rivakasti, ja pian uhri kärsii hallitsemattomasta rakentamisen tarpeesta.

Taudin saavutettua terminaalivaiheen on sairastuneiden lähes kaikissa tapauksissa havaittu koplaavan ja alueellistavan lähes hallitsemattomassa tilassa. Tällöin kepuinfluenssa on muuttanut taudin kantajan psyykettä jo niin paljon, että ennuste paranemiselle on valitettavan usein huono. Valitettasti taudin uskotaan liittyvän myös perintötekijöihin, sillä varsinkin Keski, - ja Pohjois-Pohjanmaalla on tavattu kokonaisia perheitä, jossa kepuinfluenssaa sairastetaan useissa sukupolvissa.

Tautia tavataan erityisesti Etelä-, Keski,- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuun ja Lapin alueilla sekä Itä-Suomessa. Etelä-Suomen kaupungit ovat suurimmaksi osaksi välttyneet kepuinfluenssalta, mutta muutamia terminaalivaiheen tapauksia on löydetty erityisesti Nurmijärveltä sekä Pohjois-Satakunnasta. Tauti tarttuu useimmiten suurissa massatapahtumissa (esim. Suviseurat, Tangomarkkinat), joita varsinkin kesäkuukausina tulisikin välttää. Toisaalta viruksen tiedetään leviävän helposti myös huoneilmassa ja tiloissa, joissa taudin kantajia on läsnä useita (Kantajien tiedetään nimittävän usein tällaisia tiloja ”tupailloiksi”).

Tartuntatapausten suuren määrän takia THL:n tutkijat ovat luokitelleet kepuinfluenssan epidemiaksi, jonka torjumiseen varustaudutaan myös valtakunnallisesti. Viranomaistoimenpiteiden lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Näkkilä muistuttaakin, että paras tapa suojautua tartunnalta on välttää tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa taudin kantajia saattaa liikkua, pysytellä mahdollisuuksien mukaan poissa taudin levinneisyysalueilta sekä muistamaan riittävä poliittinen hygienia.

Etelän Median Helsingin toimitus / Antero Halkio

Kuvat: Christina Koivulahti ©

Kuinka Nuorisosäätiö livautettiin ARA-tuen piiriin

Rakennuslehti kertoi viikolla, kuinka keskustan Antti Kaikkonen on ollut mukana ARA:n johtokunnassa päättämässä Nuorisosäätiön eräästä avustuksesta, samalla toimien Nuorisosäätiön puheenjohtajana. Kyseessä on selvä jääviysongelma ja jo sellaisenaan ongelmallinen.

Tähän Kaikkosella ei ole ollut kuin seliteltävää, hyväksyttäväähän tällainen käytös ei ole. Sen sijaan, kuten viime aikoina keskustapuolueessa on ollut tapana, ARA ja Kaikkonen puolustautuvat erääseen pikkuyksityiskohtaan puuttuen. Aivan kuten aikaisemmat Nuorisosäätiön lahjusepäilyt, joissa keskustelu johdettiin isommasta kuvasta lautakasoihin, myös nyt mediaa yritetään harhauttaa yksityiskohdilla.

ARAn tiedotteessa, jonka Kaikkonen on lisännyt sivuilleen, perustellaan Nuorisosäätiön saamia poikkeuksellisen suuria tukia. ARA viittaa Ympäristövaliokunnan mietintöön 18/2004, jonka se antoi Hallituksen esitykseen 170/2004 vp.

Hallituksen esityksessä määriteltiin ne erityisryhmät, joille rakennetut asuntohankkeet kuuluvat avustuksen piiriin. Lain 3.1 §:n ensimmäisessä kohdassa sanotaan tuen olevan sellaisia asukasryhmiä varten, joiden "asunto-olot ovat huonot ja tulot poikeuksellisen pienet". Alkuperäisessä lakiehdotuksessa tällaisiksi ryhmiksi listattiin asunnottomat, pakolaiset ja opiskelijat.

Ympäristövaliokunnan esityksestä eduskunta kuitenkin poisti tämän tarkennuksen, jolloin laki jäi väljäksi, ja sitä voitiin soveltaa kaikenlaisiin pienituloisiin, kuten vaikka nuoriin noin yleensä. Siis sellaisiin, joita asuu esimerkiksi Nuorisosäätiön asunnoissa.

Täällä tarkennuksen poistolla Nuorisosäätiö saatiin avustuksen piirin, ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti, ja alkuperäisen lakiehdotuksen hengen vastaisesti.

Perusteluina käytettiin mm. mielenterveyspotilaiden asumisen tukemista, ja heidän kuulumista usean kohdan alle. Heidät mainittiin kuitenkin alkuperäisessä lakiehdotuksessa kohdassa 2., Kohtaan 1. ei siis olisi tarvinnut puuttua.

Alkuperäisessä laissa ryhmät oli mainittu esimerkinomaisesti, jotta epäselvyyksiä avustusten myöntämisessä ei tulisi. No, nyt näimme kuinka siinä kävi kun esimerkit poistettiin.

Kuka sitten istui ympäristövaliokunnassa tuolloin tällaisia ehdotuksia tekemässä? Ainakin Antti Kaikkonen ja hänen silloinen "läheinen ystävänsä", tuleva puolisonsa Satu Taiveaho.

Etelän Media / Charly J. Teräsvuori

ARAn tiedote Kaikkosen sivuilla
Alkuperäinen lakiehdotus 170/2004
Ympäristövaliokunnan mietintö 18/2004
Lopullinen Laki avustustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 1281/2004

Radikaalikeskustalaiset tekevät irtioton puolueesta

Radikaalivihreiden esimerkkiä seuraten myös keskustanuorten uusi puheenjohtaja Antti Kurvinen on ilmoittanut keskustanuorten siirtymisestä radikaaliin suuntaan. Kotikuntansa Kauhavan paikallislehteen Komiaan antamassaan haastattelussa Kurvinen kritisoi kovin sanoin keskustan ukkopuoluetta ja julistaa sodan vanhoillisille keskustalaisille.

"No ensiksikin aiomme virtaviivaista toimintaa, sitten keskittyä itse sanomaan", huonosti istuvaan puvuntakkiin sonnustautunut Kurvinen rähisee. "Ja kun nämä on tehty, aiomme vaatia että nuoria kuunnellaan puolueen sisällä ja että näiden tuttien levittely meidän toimistoon loppuisi", Kurvinen jatkaa.

Selviä esimerkkejäkin muutoksesta Kurvinen antaa: "No virtaviivaistaminen tehdään keskittymällä sanomaan, ja sanoma virtaviivaistetaan. Meidän täytyy vain muistuttaa kansalaisia kaikista niistä hienoista aloitteista joita keskustanuorten suunnasta on tullut viime aikoina." Esimerkkeinä Kurvinen mainitsee muun muassa Apollonkadun puoluetoimiston uudet verhot, jotka saatiin jyrättyä läpi juuri keskustanuorten radikalismin ansiosta.

Keskustanuorten liittokokouksessa Kalajoella pari viikkoa sitten oli myös selvää vallankumouksen tunnelmaa. "Notta ny lähäretää Helsinkiin ja laitetaa asiat kuntohon", nimettömänä pysyvä pohjalaisaktivisti uhosi. "Notta olin mukana jo Kosolan talonpoikaasmarssissa maalaisliiton nuaria erustamassa ja kyllä ny on samallaasta liikehrintää ilimassa!", reipas nuorisopoliitikko jatkoi. Myös pukeutuminen liittokokouksessa enteili tulevaa: entiset huonosti istuvat puvut ja kumisaappaat olivat vaihtuneet huonosti istuviin pukuihin ja jatsareihin. Rohkeimmat olivat jättänneet kravatitkin pois, mikä keskustalaisissa piireissä on selvä outcast-tunnus.

Che Guevaraan verrattavissa oleva Antti Kurvinen onkin aiheuttanut kaaosta keskustan vanhojen pamppujen parissa. Rankat linjaukset virtaviivaistamisesta ja uusista tuulista ovat aiheuttaneet kovaa keskustelua keskustalaisten piirissä: "Ai kuka Kurvinen, niin se [Ilkan emerituspäätoimittaja Kari] Hokkasen uusi löytö! Helvetti mäkin olen radikaalimpi kuin se", nimimerkki Masa69 kommentoi Keskustan Verkkohorsmassa.

Keskustan 51 kansanedustajasta vain yksi on Helsingistä, loput maaseudulta. Tähän ongelmaan Kurvisella on myös selkeä vastaus. "Aion asua jatkossakin Rovaniemellä ja Kauhavalla, mutta varmasti käyn silloin tällöin punkkaamassa Hesassa", keskustanuoret urbaaniksi liikkeeksi luotsaava Kurvinen uhoaa.

Varsinaisia poliittisia linjauksia, konkreettisia muutosehdotuksia tai erovaatimuksia ministereille ei "keskustanuorten Obamalta" vielä tässä vaiheessa kuultu.

Etelän Median Helsingin toimitus / Johan "Gusse" Hellstén
Kuvat: Köpi Kalliokangas ©

Venäjänmaan tutkimus: luottamus Novaja Gazetaan vähentynyt

(KREML) Pääministeripuolue Yhtenäisen Venäjän pää-äänenkannattajan, Venäjänmaa-lehden tekemässä haastattelussa valtaosa puolueen kannattajista katsoo luottamuksensa Novaja Gazetaan vähentyneet radikaalisti.

Ainoa valtapuolueesta riippumaton media, Novaja Gazeta on viime aikoina paljastanut useita korruptioepäilyjä valtapuolueessa, jopa niin ahkerasti, että Yhtenäinen Venäjä -puolueessa puhutaan jo heihin kohdistuvasta ajojahdista.

Venäjänmaan tekemä tutkimus kuitenkin paljastaa, ettei NG:n ajojahti ole heikentänyt pääministeri Vladimir Putinin tai puolueen suosiota kannattajiensa parissa. Itse asiassa tilanne on päinvastainen, 95 % vastaajista nimittäin sanoi luottamuksensa NG:aan ja koko vapaaseen tiedonvälitykseen kärsineen korruptiokohun myötä. Viisi prosenttia vastanneista ei uskaltanut jostain syystä vastata keskustiedustelupalvelulta ostettuun tutkimukseen mitään.

"Kyllä meillä aina hankalissa paikoissa ovat rivit tiivistyneet", puoleen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Dimitri Dorogoj kertoo. "Tällainen ajojahti meidän puoluetta kohtaan on niin läpinäkyvää, että lopulta se kääntyy aina itseään vastaan", Dorogoj lisää.

Puolueen varapuheenjohtaja Anton Bereglesjeff on jo vaatinut päitä vadille ajojahdin takia. "Miksi nämä henkilöt saavat puhua ja kirjoittaa tällaista, eikä kukaan kanna vastuuta? Nyt olisi kirveellä töitä", Bereglesjeff raivoaa. Myös Venäjänmaa-lehden keskustelupalsta on täyttynyt vihaisista puolueaktiiveista, jotka vaativat NG:n kieltämistä lailla ja NG:tä painavien kirjapainojen moukaroimista käyttökelvottamaksi.

Novaja Gazeta on kaksi kertaa viikossa ilmestyvä lehti, joka on kritisoinut Venäjän hallitusta ja paljastanut hallinnossa ilmenevää korruptiota. Ainakin neljän sen toimittajan tiedetään maksaneen hengellään valtapuolueen kritisoinnin.

Etelän Median ulkomaan kirjeenvaihtaja L.C. Relander
Kuvat: Köpi Kalliokangas ©

Etelän Media kiihottaa kansanryhmää!

Etelän Median kävijöilleen suorittama pienimuotoinen kysely on aiheuttanut kohun Etelän Median Helsingin toimituksessa. Suurimpana yllätyksenä oli lähinnä maaseudulla asuvien keski-ikäisten runkkareiden suuri osuus kävijävirroista.

"No laitoin kuukleen hakusanaksi "Erotiikan maailma", ja sieltä tämä sitten tulla tupsahti. Vähän kyllä harmittaa ettei täältä sitten löytynyt Anttilan roikkurintoja jännittävämpiä kuvia", pohjalaisisäntä kommentoi, todenäköisesti viitaten tähän. Toimituksemme selvityksen mukaan edellä mainituilla hakusanoilla Etelän Media totta tosiaan tulee toisena osumana, heti varsinaisen lehden jälkeen.

Etelän Median kysyi Humanistisen Ammattikorkeakoulun vertailevan verkkososiologian dosentti Ritva-Liina Kaakkurilta, mistä tällainen voi kertoa. "No kyllä siellä vanhat isännät ovat saaneet verovähennyskelpoisen internetin käyttöönsä, ja iltalypsyn aikaan lantapuntit sitten googlettelevat vanhoja lehtiään internetistä", Kaakkuri arvelee. "Siinä missä x-sukupolven seksisurffaajat käyttävät redtuben-kaltaisia 360° pornosivustoja, kelpaa vanhoille herroille jo kulahtaneiden lehtiensä sähköinen versio."

Kaakkuri pitää myös kiinnostavana tilannetta, jossa kenties vain vartin ikkunan löytänyt maalaisonanisti päättääkin klikata Googlen hakutuloksista [pääministeri Matti] Vanhasta käsittelevää artikkelia, sen sijaan että suunnistaisi suoraan katsomaan venäläisten prostituoitujen roikkuvia tissejä. "Varmasti masturboinnin lakipistettä ei tässä vaiheessa ole vielä tavoitettu, ja Vanhas-kritiikki kiihottaa vielä paljaita pyllyjä enemmän", Kaakkuri kuvailee. "Olisi kyllä kiinnostava tietää millainen yllätys emännälle on löytää isäntä selailemassa Etelän Mediaa vasen käsi pussihousuissa", Kaakkuri pohtii.

Etelän Median Helsingin toimitus onkin pitänyt aamulla kriisipalaverin, jonka tarkoituksena on tarkastella toimituksen nykyistä linjaa. "Kyllä nyt on linjamuutoksen paikka", toimituksen edustaja Johan "Gusse" Hellstén sanoo. "Maksimoidaksemme kävijämäärämme, seuraavat jutut tulevat käsittelemään lähinnä tissejä, seksiä ja naapurin Almaa", Hellstén ennustaa.

Toimituksen kirjanoppinut Charly J. Teräsvuori on kuitenkin huolissaan. "Voiko kansanryhmän kiihottaminen olla tuomittavaa tällaisessakin tilanteessa? En todellakaan tiedä, enkä ymmärrä miksi minua ei kutsuta MTV3:n uutisiin kommentoimaan oikeasti tärkeitä asioita vaan tällaista pseudotutkimusta", tuohtunut Teräsvuori vastaa.

Uusien tietojen valossa toimitus onkin päättänyt ryhtyä toimiin kävijäprofiloinnin tarkentamiseksi. Uusin Googlen hakusanoihin perustuva artikkeli otsikolla "Jarmo 'Kalu' Korhosen Rattoisa viikonloppu oli napakymppi: Join Jallua teinien, mustien naisten ja eläinten kanssa" valmistunee iltalypsyyn mennessä.

Etelän Median verkkotoimitus

Haluatko toimittajaksi Etelän Mediaan?

Sen lisäksi että olemme avanneet uuden Lukijan kynä -palstan, myös Helsingin toimituksemme kaipaa vahvistusta. Mikäli uskot kykeneväsi pystymään blogimme tasoiseen tai sen reilusti alittavaan keskustapuolueherjaan, otathan yhteyttä meihin sähköpostitse: etelanmedia(kissanperse)gmail.com.

Toimittajana voit toimia nimimerkillä (turvallisuutesi vuoksi tätä suositellaan ainakin kehä I:n ulkopuolella asuville) tai oikealla nimelläsi. Kirjoittamisesta ei makseta korvausta, eikä Etelän Media pysty turvaamaan kirjoittajiensa turvallisuutta. Anonyymisyys kuitenkin varmistetaan, eikä edes MTK:n aseellisen siiven kuulustelut murra toimittajiemme henkilöllisyydensuojaa. Kunnianloukkaussyytteistä vastaa toimituksemme, mutta sillä varauksella että saatamme editoida tekstejäsi.

Mukaan voit hypätä milloin vaan inspiksesi mukaan, ja kirjoitustulvan tyrehdyttyä pois pääset pikkurillisi vielä visusti paikallaan.

Tervetuloa joukkoomme!

Johan "Gusse" Hellstén
Antero Halkio
Charly J. Teräsvuori
Harri Karpén
L.C. Relander
Köpi Kalliokangas
Christina Koivulahti
ja koko Etelän Median Helsingin toimitus!

Lukijan kynästä: Kestämätön aluepolitiikka

Etelän Median toimitukseen tulvii kansalaisten huolestuneita yhteydenottoja. Keskustapuolueen saama julkisuus on laittanut kansan rivit puhumaan. Miltei kaikissa kerrotaan tarinoita ja kokemuksia keskustapuolueen koplauksista ja suhmuroinneista. Etelän Median toimituksessa päästämme nyt lukijamme ääneen. Aloitamme uuden palstan, joka on omistettu yksinomaan lukijoidemme äänelle, kokemuksille ja mielipiteille.

Kestämätön aluepolitiikka

Hartwall ilmoitti muutamia viikkoja sitten aloittavansa YT-neuvottelut Tornion panimolla. Aiemmin tänä syksynä Sinebrychoffin Porin tehdas lopetti toimintansa. Molemmille kaupungeille ratkaisut ovat ikäviä ja varsinkin työttömiksi jääneille työntekijöille tehtaiden lakkauttaminen on kova isku. Kuitenkin ratkaisut, varsinkin Tornion tapauksessa, ovat oikeita.

1960-luvulla Suomeen luotiin kehitysaluejärjestelmä, jonka tarkoituksena oli pitää koko maa asuttuna. Päätös oli vasemmistopuolueiden myönnytys Keskustapuolueelle ja eräänlainen maksu hallitusyhteistyöstä. Yliopistolaitos päätettiin hajasijoittaa ympäri maata, valtionyhtiöt perustivat tehtaitaan Itä-ja Pohjois-Suomeen ja valtion virastoja sijoitettiin ympäri maata. Yrityksiä kannustettiin sijoittamaan tuotantonsa syrjäseuduille.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin päävastuu aluepolitiikasta siirtyi valtiolta EU:lle. Unionin aluepolitiikan tarkoituksena on tukea kehittymättömien alueiden elinkeinoelämää, koulutustoimintaa ja ympäristö- ja liikennehankkeita. Esimerkiksi EU:n aluekehitysmäärärahoista 51 prosenttia on kohdistettu uusiin jäsenmaihin, joissa asuu alle neljännes Euroopan unionin asukkaista.

Itä-Euroopan maiden tukeminen on täysin ymmärrettävää, muuten seurauksena saattaisi olla täysin hallitsematon muuttoliike, joka aiheuttaisi ongelmia niin muuttotappiosta kuin muuttovoitostakin kärsiville alueille. Suomessa alueellistaminen on kuitenkin täysin järjetöntä ja siitä tulisi luopua.

Hyvänä esimerkkinä järjettömästä hajasijoittamisesta voidaan mainita Lääkelaitoksen siirto Helsingistä Kuopioon. Suuri joukko Lääkelaitoksen työntekijöistä on irtisanoutunut alueellistamispäätöksen jälkeen ja kaikkia irtisanoutuneita työntekijöitä ei ole vielä onnistuttu korvaamaan. Henkilökunnan mukaan heitä ei kuunneltu päätöksenteossa ja siirto toteutettiin liian nopeasti.

Alueellistaminen on kestämätön suunta, ei pelkästään taloudellisista syistä, vaan myös ekologisista näkökulmasta. Keskustan ja nykyään myös SDP:n suosiman politiikan sijaan olisi aika pohtia, kuinka voitaisiin tehdä hallittu väestön siirtyminen reuna-alueilta ruuhka-Suomeen. Monet yritykset ovat jo siirtäneet tuotantoa ulkomaiden lisäksi myös Etelä-Suomeen. Yksityisen sektorin työpaikkojen vähentyessä valtion työpaikkojen sijoittaminen työttömyydestä kärsiville alueille ei ole järkevää. Perheellisen työntekijän ei kannata muuttaa työn perässä alueelle, jossa puolison työllistyminen on epätodennäköistä.

Yrityksiä taas ei voi velvoittaa elättämään mitään aluetta Suomessa. Ympäristönäkökulmat puoltavat tuotannon keskittämistä sinne, missä ihmisetkin ovat, siis etelään. Jo pelkät kuljetuksien aiheuttamat haitat ovat suurempia kuin verovaroilla saatavat hyödyt. Hartwallin päätös siirtää Lapin Kullan valmistus kokonaan Lahteen oli nimenomaan ympäristöteko.

Taloudellinen puoli ei suinkaan ole tärkein syy siihen, miksi aluepolitiikasta tulisi luopua. Se ei itseasiassa liity asiaan millään tavalla. Tärkein syy on ilmastonmuutos. Puolet suomalaisista asuu Hämeenlinnan pohjoispuolella. Suomessa ainoastaan Helsingissä on julkinen liikenne, joka on kannattava ja toimiva. Jos haluamme, että suurin osa suomalaisista siirtyisi käyttämään
ympäristöystävällistä joukkoliikennettä, on luovuttava ajatuksesta, jonka mukaan koko maa täytyy pitää asuttuna.

Aluepolitiikasta ei tule luopua kerralla, vaan se on tehtävä hallitusti.Kunnallisen itsehallinnon heikentäminen on ensimmäinen askel. Valtiolle on annettava oikeus kuntien pakkoliitoksiin tai vaihtoehtoisesti kuntia on painostettava taloudellisilla keinoilla liittymään yhteen. Oiva keino olisi palkita kuntaliitoksiin suostuneita kuntia siirtämällä toimeentulotuki näiden kuntien osalta valtion maksettavaksi. Kannettu vesi ei ole ennenkään pysynyt kaivossa. Siksi on luotava hallittu muuttoliike syrjäseuduilta kaupunkeihin. Se on järkevää alue-, sosiaali- ja ilmastopolitiikkaa.

Sanni Halama, Hämeenlinna

Kuvat: Christina Koivulahti ©

Miksi keskusta vihaa suomenruotsalaisia?

Tammisaaren synnytysosaston lakkauttaminen, Kokkolan seudun liittäminen Oulun yhteyteen, käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleenjako. Kaikki edellä mainitut ovat karuja esimerkkejä siitä kuinka hallitus, pääasiassa keskustan johdolla, on ajamassa suomenruotsalaisia yhä ahtaammalle. Vaikka aiheesta on kirjoitettu muuallakin, ei syihin ole paneuduttu aikaisemmin. Ei ennen kuin Etelän Media päästi ainoan kirjanoppineensa, kahden oikeuden tohtorin Charly J. Teräsvuoren asian kimppuun.

Ensinnäkin tulee palata historiaan, jossa rikkaampi kansanosa jaettiin porvaripuolueiden kesken. Herrasmiessopimuksella päädyttiin siihen, että Kokoomus jättäisi rikkaat suomenruotsalaiset RKP:lle, eikä puuttuisi ruotsalaiskysymykseen. Toisin sanoen ruotsalaisuutta ei kritisoitaisi, mutta myöskään vaalikampanjointia ei kohdistettaisi suomenruotsalaisiin. Samalla edistyspuolue toimisi suomalaisena kansanpuolueena, ja RKP ruotsalaisena. Järjestelmä toimikin vuosikaudet ongelmitta.

Myös vasemmistossa otettiin ruotsinkielinen vähemmistö huomioon. SDP:ssä ruotsinkielinen toiminta on ollut aina aktiivista, eihän porvaripuolueiden sopimus kata heitä. Toisaalta SDP:n ruotsinkielinen osasto (FSD) on toiminut hyvässä yhteistyössä RKP:n kanssa silloin kun tarvetta on ollut. Järjestelmä tuntuu toimivan, kun kaikki voittaa.

Keskustalle tämä ei kuitenkaan käy. Keskustapuolueen kannatus on ollut tasaisessa laskussa, samaan aikaan kun perussuomalaiset ovat porskuttaneet mm. suomenruotsalaisia kritisoivalla agendallaan keskustapuolueen tontille. Itse asiassa viimeisen kahden vuoden aikana lähes poikkeuksetta kun keskustapuolueen kannatus on laskenut, on perussuomalaisten noussut ja vice versa. Tätä kehitystä keskustapuolueen taktikot eivät ole voineet olla huomaamatta.

Keskustapuolueella ei ole ollut merkittäviä suomenruotsalaisia poliitikkoja sitten L.Kr. Relanderin Signe-vaimon, eikä toimintaakaan juuri ole ruotsiksi. Keskustan vahva maakunta Etelä-Pohjanmaa joutuu eduskuntavaaleissa kilpailemaan Pohjanmaan ruotsinkielisiä vastaan Vaasan vaalipiirin alla, mikä ei voi olla hiertämättä absoluuttisen valtaan tottuneita eteläpohjalaiskeskustalaisia. Pohjanmaalla maanviljelijät valitsevatkin lähes poikkeuksetta puolueekseen RKP:n, keskustan ollessa käytännössä olematon vaihtoehto.

Juuri tämän takia keskustapuolue päättikin hajoittaa rannikon ruotsinkieliset kahteen vahvaan keskustalaiseen maakuntaan, ja runttasi läpi Kokkolan seudun liittämisen umpikeskustalaiseen Oulun valtapiiriin Vaasan sijasta. Rannikon ruotsinkielisillä ei tule käytännössä olemaan pienintäkään mahdollisuutta hoitaa asioitaan äidinkielellään Oulun hallintoelimissä, kun taas Vaasassa se olisi ollut mahdollista. Ratkaisu oli täysin vaalitekninen, ja se hyödyttää ainoastaan keskustapuoluetta.

Oikeuskansleri antoi jopa huomautuksen Mari Kiviniemelle (kesk.) Kokkola-kysymyksen hoitamista, mutta sekään ei vauhtia hidastanut. Keskustapuolue on päättänyt lopullisesti murskata suomenruotsalaiset.

Kokoomus on ollut varsin hiljaa aikaisempaan herrasmiessopimukseensa piiloutuen. Ruotsinkielisten edut ovat RKP:n, ei kokoomuksen asialistalla. Vihreät ovat puolustaneet kaksikielistä Suomea ahkerasti mm. perustuslakivaliokunnassa yhdessä RKP:n ja SDP:n kanssa. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä keskustan lähes uskonvainolta tuntuva ruotsinkielisten puhdistus on niin voimakasta, että opposition ja apupuoluiden vaimea vastarinta ei sitä pysty pysäyttämään.

Nähtäväksi jääkin, aikooko kokoomus pysyä hiljaa vai nouseeko se puolustamaan kaksikielistä Suomea. Muuten keskustan tavoitetta murskata suomenruotsalaisuus voi olla mahdotonta pysäyttää. Suomenruotsalaisia ei tulisi jättää keskustan armoille, sellaista kohtaloa ei voi toivoa kenellekään.

Trots allt, glada Svenska dagen!

Etelän Media / Charly J. Teräsvuori
Kuvat: Köpi Kalliokangas ©

Hallitus hyväksyi Molotov–Ribbentrop-sopimuksen

(ARKISTO: Etelän Media 5.11.1939) Hallitus on odetutusti hyväksynyt Saksan ja Neuvostoliiton välisen ns. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen, jolla Itä-Eurooppa jaetaan molempien maiden kesken. Valtioneuvosto kuitenkin edellyttää Neuvostoliitolta, että hanke ei saa vaarantaa Itämeren meriympäristöä ja sen tulee turvata Itämeren laivaliikenteen turvallisuus.

Valtioneuvosto käsitteli hanketta ympäristökysymyksenä, ja sellaisenaan se ei aiheuta huomautettavaa Suomen hallitukselta. Sisäasiainministeri Urho Kekkonen (ml.) esitteli tiedotusvälineille mm. sopimukseen käytetyn musteen laatua, paperin kokoa ja käytettyä fonttia. Sopimuksen vaikutuksesta esimerkiksi Itämeren sotilaalliselle tasapainolle tai Itä-Euroopan maiden alistamiseen Kekkonen ei kommentoinut.

Hanke tulee käytännössä vahvistamaan Neuvostoarmeijan asemaa Itämerellä, eristämään Itä-Euroopan muusta Euroopasta ja suurella todennäköisyydellä johtaa toiseen maailmansotaan. Kremlin konsulttina toimiva entinen puhemies Paavo Virkkunen (oik.) kumoaa tällaiset puheet kuitenkin hölön pölynä ja kateellisten panetteluna. Virkkusen mukaan sopimuksen myötä turvataan Euroopan ytimen edut ja varmistetaan ettei Itä-Euroopan maat enää tulevina talvina "vittuile vähän väärille tyypeille".

Etelän Median arkisto
Kuvat: Köpi Kalliokangas ©

Varjot Lapissa syvenevät

Kuten Etelän Media jo aiemmin totesi (Varjoja Lapin kesässä), jokin muukin kuin Lapin luonto loi Rovaniemellä outoa taikaa. Kehittyvien Maakuntien Suomi ry rahoitti silloista kaupunginhallituksen kepulaista puheenjohtajaa Ari Ruotsalaista, ja kaupunginhallitus sinetöi Nova Groupille tontin moottorikelkkatehdasta varten. Helsingin Sanomat uutisoi Keskusrikospoliisin selvittävän Ruotsalaisen esteellisyden ja mahdollisen lahjoman vastaanoton.

Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta. Kuviohan on ollut tiedossa jo aikaa sitten.

Keskustan mielikuvituksellinen kudelma saa kuitenkin lisää syvyyttä, kun lisätään vyyhteen Lasse Kontiola, joka hääri Keskustan puoluetoimistolla järjestellen tapaamisia Novan rahoittajien kanssa ja osaltaan myös vastaten rahaliikenteestä. Vuosi sitten Rovaniemen Keskustan kunnallisjärjestössä vaihdettiin puheenjohtajia. Matti Keskiniva väistyi syrjään ja kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi nousi Lasse Kontiola. Kontiola on edelleenkin Rovaniemen kaupunginhallituksen jäsen.

Nyt tulee muistaa, että kunnissa ja kaupungeissa toimii tarkastuslautakunta, jonka asema on lakisääteinen. Kuntalain mukaisesti tarkastuslautakunnan tehtävä on valmistella kunnan talouden ja toiminnan tarkastusta valtuuston käsittelyä varten. Tarina saa entistä enemmän vivahteita, kun HS uutisoi Rovaniemen tarkastuslautakunnan perehtyneen Novan tonttikauppaan havaitsematta siinä mitään moitittavaa niin esteellisyyksien saati lahjuksien suhteen.

Kontiolalle kunnallisjärjestön johdon luovuttanut Matti Keskiniva sai myös luottamustehtävän. Hänestä tehtiin Rovaniemen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.

Etelän Median Helsingin toimitus / Antero Halkio
Kuvat: Köpi Kalliokangas ©

Kun poliittinen tarkoitus pyhitti keinot

Pesukoneilla saneerausurakkaan

Tammikuussa 2009 Anna Tapion koulua Pälkäneellä potkaisi onni. Joku kiva setä päätti lahjoittaa kahdellakymmenellä tuhannella eurolla pesukoneita koulun oppilaiden asuntoloihin. Anna Tapion koulua ylläpitävän säätiön hallitus mietti hetkisen, mahtaisiko asiassa olla koira haudattuna. Koska korruptio ja koplaus ei kuulu suomalaiseen suoraselkäiseen politiikkaan, päätettiin lahjoitus hyväksyä säätiön hallituksessa. Kuten sittemmin kävi ilmi, oli lahjoituksen takana Nova Group (tarkemmin Nova Kiinteistökehitys), joka oli samaan aikaan mukana kilpailemassa koulun peruskorjauksen urakasta. Säätiön hallituksen silloinen puheenjohtaja Martti Huhtamäki on myös entinen Nova Groupin yritysjulkaisu Uutisnovan päätoimittaja.

Säätiön hallitukseen on kuulunut myös Kokoomuksen kansanedustaja Marja Tiura. Hän on myöskin vastaanottanut suurimman yksittäisen Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n vaalirahapotin, 20 000 €. Tiura kiistää tienneensä Huhtamäen pesukonebisneksistä. Itse asiassa Tiura kiistää tienneensä mistään koskaan mitään, ja istuneensa säätiön hallituksen kokouksissa lähinnä hyvien kokousvoileipien takia. Tilittäessään tapahtumaa Pressiklubi –ajankohtaisohjelmassa Tiura vastasi ”Pyrkineensä totuuteen ja puhuneensa niin totta kuin totta on mahdollista puhua”.

Totuuden puhumisen vaikeus

Suomen poliittisessa lähihistoriassa Tiuran kommentti ei suinkaan ole ainutlaatuinen: Tuoreessa muistissa on tietenkin Keskustan Anneli Jäätteenmäki, joka seitsemän vuotta aiemmin yritti ”puhua niin totta kuin osaa”. Kommentti sinetöi Jäätteenmäen pääministeriuran lopun, ja herää jälleen eloon kun Keskusta on valehtelun ja kiemurtelun ytimessä.

Tiura ilmoittaa vastauksessaan ”pyrkineensä totuuteen”. Todenpuhumisen hän kuitenkin ehdollistaa päättämällä lauseensa ”puhuneensa niin totta kuin totta on mahdollista puhua”. Tiura sisällyttää siis lauseeseensa varauman, jolla hän ikään kuin anastaa oikeuden valehteluun. Totuuden puhuminen ei ehkä ole ollut Tiuran mielestä mahdollista, siksi valehtelu olisi Tiuran näkemyksen mukaan siinä tilanteessa sallittua.

Jäätteenmäki puolestaan ei tee moraalisia punnintoja vastauksessaan ”Puhun niin totta kuin osaan”. Jäätteenmäki sisällyttää vastaukseensa henkilökohtaisen mahdollisuuden epäonnistua totuuden puhumisessaan johtuen hänen osaamisestaan. Hän kääntää kommentin kumpuamaan hänen omista heikkouksistaan eli kyse saattaa olla hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Missään vaiheessa hän ei edes sivua totuudenpuhumisen tarpeellisuutta.

Käsien likaaminen ja likapyykin peseminen

Ovatko molemmat naispoliitikot nyt siis moraalisesti yhtä ryvettyneitä? Onko jompi kumpi ollut vastauksissaan rehellisempi kuin toinen? Kumman kädet ovat puhtaammat?

Poliittisen toiminnan ytimessä on yleisen edun palveleminen. Ihmiset luovuttavat päätösvaltaa rajatulle joukolle päättämään asioista puolestaan. Sanotunlaisessa poliittisessa päätöksenteossa yksityinen etu saattaa jäädä yleisen edun jalkoihin.

Poliitikot toimivat siis moraalisesti oikein päättäessään vaikkapa vedenpuhdistuslaitoksen perustamisesta, vaikka se edellyttäisi poliitikon käsien moraalista likaamista pakkolunastamalla pienviljeliljän maa-alueita puhdistamoa varten. Jean-Paul Sartre sivuaa näytelmässään ”Likaiset Kädet” poliitikkojen moraalisia punnintoja: Joko poliitikot tahrivat kätensä tai sitten poliitikot pitävät kätensä puhtaina eivätkä tee mitään.

Moraalisesti tuomittavaa toimintaa voidaan tietenkin arvioida myös saavutetuilla tuloksilla. Voi olla, että saavutettavana oleva yleinen etu koetaan niin suureksi, että poliitikon käsien likaaminen ymmärretään myös julkisuudessa hyväksyttäväksi. Tällöin tietenkin ennen pitkään vastaan tulee raja, jolloin tarkoitus pyhittää keinot, ja poliitikkojen kädet ovat kuraantuneet niin pahasti, että julkinen arvostelu on väistämätöntä.

Poliittisessa historiassa esimerkiksi Maalaisliiton presidentti Kekkonen koki asemansa niin tarpeelliseksi, että katsoi myös tarpeelliseksi luopua presidentinvaaleista pitääkseen itsensä vallassa.

Moraalisessa käsien likaamisessa on poliitikkojen kannalta yksi ongelmallinen puoli, ja se lankeaa niin Tiuran kuin Jäätteenmäenkin niskaan. Julkisen tuomion ja epäsuosion takana on usein poliittisen päätöksenteon motiivit. Käsien likaantumista ei pidetä ongelmallisena, jos se tapahtuu oikein, siis moraalisesti oikein. Kädet voivat likaantua, jos se tapahtuu yleisen edun vuoksi, ei oman edun tavoittelun näkökulmasta. Tällöin Nova Groupin jakamat vaalirahat ryvettävät Tiuran ja hetkellisesti saavutettu poliittinen menestys Jäätteenmäen, niin tarpeellisia kuin he omasta mielestään olisivatkin yhteiskunnalle olleet.

Sekä Jäätteenmäki että Tiura todennäköisesti uskoivat toimivansa yleisen edun puolesta.

Toinen uskoi Suomen ulkopoliittisen puolueettomuuden vaarantuneen, toinen osti pesukoneita. Molemmat kuitenkin toimivat myös moraalisesti väärin, toinen ottaessaan vaalirahaa ja myöntäessään valehtelun olevan edes osittain sallittua, toinen vastaanotettua luottamuksellisia tietoja ja ylenkatsoen totuudessa pysymisen tarpeellisuuden.

Vastapestyt lakanat kuivuvat Anna Tapion koulun pihalla. Koululla näyttää olleen pyykkipäivä. Keskustan likapyykki on kuitenkin edelleen levällään ja pesemättä.

Etelän Median Helsingin toimitus / Antero Halkio

Kuvat: Christina Koivulahti ©

Keskustaväki risteilyllä: Vanhaselle nuori haastaja?

(CHARTER) Keskusta-aktiivit kokoontuivat kuluneena viikonloppuna Tallinnan-risteilylle. Pohjois-Pohjanmaalta matkaan lähtenyt kymmenhenkinen vihantilaissseurue jännitti Helsingin Länsiterminaalissa laivaanpääsyä: "Kyllä tämä tämmöinen suurkaupunki pelottaa. Isäntää jännittää niin, että sillä on ollut vatsa vekkulilla Kokkolasta saakka, ja illalla olisi seisova pöytäkin", rouva vaikeroi. Maihin matkalaiset eivät aio, vaan päättivät yksissä tuumin pysytellä hytissään kuultuaan MTK:n asiamieheltä Tallinnassa sattuneista taskuvarkauksista.

Länsiterminaalista tavoitettiin myös pääministeri Matti Vanhanen: "Odotan risteilyltä paljon. Kokikset näyttäisivät olevan tarjouksessa tax-freessä, lisäksi aika hyvännäköisiä maatalouslomittajia on lähtenyt mukaan", Vanhanen sanoo silmää iskien. Pääministeri ei lähtenyt myöskään kommentoimaan keskustapuolueen seniorisiiven toiveita nuoresta vastaehdokkaasta ensi kesän puoluekokouksessa:"Kyllähän meillä puhutaan jopa nelikymppisistä puoluejohtajista, mutta kyllä me haluamme säilyttää uskottavuuden politiikkaan pitämällä minut jatkossakin pääministerinä". Toiveen esittänyt Keskustan eläkeläisten etuvartio on vaitonainen henkilöstä, eikä suostu kommentoimaan muuta kuin että "se Lehtomäen tyttö on kyllä nohevan näköinen emäntä".

Etelän Median toimittaja tavoitti vihantilaiset risteilyn jälkeen. Matkailukärpäsen puraisemat kepulaisaktiivit vaikuttivat tyytyväisiltä puolueristeilyn sisältöön:"Kyllä oli komeeta, kahveetakin sai juoda niin paljon kuin halusi. Saisivat nuo Etelän Median sensaatiotoimittajatkin käydä katsomassa, kuinka huonosti asiat ovat ulkomailla ja muualla EU:ssa, niin asettuisivat lautakasavouhotuksetkin mittasuhteisiinsa".

Etelän Median Helsingin toimitus / Antero Halkio