Etelän Median toimitukseen tulvii kansalaisten huolestuneita yhteydenottoja. Keskustapuolueen saama julkisuus on laittanut kansan rivit puhumaan. Miltei kaikissa kerrotaan tarinoita ja kokemuksia keskustapuolueen koplauksista ja suhmuroinneista. Etelän Median toimituksessa päästämme nyt lukijamme ääneen. Aloitamme uuden palstan, joka on omistettu yksinomaan lukijoidemme äänelle, kokemuksille ja mielipiteille.
Kestämätön aluepolitiikkaHartwall ilmoitti muutamia viikkoja sitten aloittavansa YT-neuvottelut Tornion panimolla. Aiemmin tänä syksynä Sinebrychoffin Porin tehdas lopetti toimintansa. Molemmille kaupungeille ratkaisut ovat ikäviä ja varsinkin työttömiksi jääneille työntekijöille tehtaiden lakkauttaminen on kova isku. Kuitenkin ratkaisut, varsinkin Tornion tapauksessa, ovat oikeita.
1960-luvulla Suomeen luotiin kehitysaluejärjestelmä, jonka tarkoituksena oli pitää koko maa asuttuna. Päätös oli vasemmistopuolueiden myönnytys Keskustapuolueelle ja eräänlainen maksu hallitusyhteistyöstä. Yliopistolaitos päätettiin hajasijoittaa ympäri maata, valtionyhtiöt perustivat tehtaitaan Itä-ja Pohjois-Suomeen ja valtion virastoja sijoitettiin ympäri maata. Yrityksiä kannustettiin sijoittamaan tuotantonsa syrjäseuduille.
Suomen liityttyä Euroopan unioniin päävastuu aluepolitiikasta siirtyi valtiolta EU:lle. Unionin aluepolitiikan tarkoituksena on tukea kehittymättömien alueiden elinkeinoelämää, koulutustoimintaa ja ympäristö- ja liikennehankkeita. Esimerkiksi EU:n aluekehitysmäärärahoista 51 prosenttia on kohdistettu uusiin jäsenmaihin, joissa asuu alle neljännes Euroopan unionin asukkaista.
Itä-Euroopan maiden tukeminen on täysin ymmärrettävää, muuten seurauksena saattaisi olla täysin hallitsematon muuttoliike, joka aiheuttaisi ongelmia niin muuttotappiosta kuin muuttovoitostakin kärsiville alueille. Suomessa alueellistaminen on kuitenkin täysin järjetöntä ja siitä tulisi luopua.
Hyvänä esimerkkinä järjettömästä hajasijoittamisesta voidaan mainita Lääkelaitoksen siirto Helsingistä Kuopioon. Suuri joukko Lääkelaitoksen työntekijöistä on irtisanoutunut alueellistamispäätöksen jälkeen ja kaikkia irtisanoutuneita työntekijöitä ei ole vielä onnistuttu korvaamaan. 
Henkilökunnan mukaan heitä ei kuunneltu päätöksenteossa ja siirto toteutettiin liian nopeasti.
Alueellistaminen on kestämätön suunta, ei pelkästään taloudellisista syistä, vaan myös ekologisista näkökulmasta. Keskustan ja nykyään myös SDP:n suosiman politiikan sijaan olisi aika pohtia, kuinka voitaisiin tehdä hallittu väestön siirtyminen reuna-alueilta ruuhka-Suomeen. Monet yritykset ovat jo siirtäneet tuotantoa ulkomaiden lisäksi myös Etelä-Suomeen. Yksityisen sektorin työpaikkojen vähentyessä valtion työpaikkojen sijoittaminen työttömyydestä kärsiville alueille ei ole järkevää. Perheellisen työntekijän ei kannata muuttaa työn perässä alueelle, jossa puolison työllistyminen on epätodennäköistä.
Yrityksiä taas ei voi velvoittaa elättämään mitään aluetta Suomessa. Ympäristönäkökulmat puoltavat tuotannon keskittämistä sinne, missä ihmisetkin ovat, siis etelään. Jo pelkät kuljetuksien aiheuttamat haitat ovat suurempia kuin verovaroilla saatavat hyödyt. Hartwallin päätös siirtää Lapin Kullan valmistus kokonaan Lahteen oli nimenomaan ympäristöteko.
Taloudellinen puoli ei suinkaan ole tärkein syy siihen, miksi aluepolitiikasta tulisi luopua. Se ei itseasiassa liity asiaan millään tavalla. Tärkein syy on ilmastonmuutos. Puolet suomalaisista asuu Hämeenlinnan pohjoispuolella. Suomessa ainoastaan Helsingissä on julkinen liikenne, joka on kannattava ja toimiva. Jos haluamme, että suurin osa suomalaisista siirtyisi käyttämään
ympäristöystävällistä joukkoliikennettä, on luovuttava ajatuksesta, jonka mukaan koko maa täytyy pitää asuttuna.
Aluepolitiikasta ei tule luopua kerralla, vaan se on tehtävä hallitusti.Kunnallisen itsehallinnon heikentäminen on ensimmäinen askel. Valtiolle on annettava oikeus kuntien pakkoliitoksiin tai vaihtoehtoisesti kuntia on painostettava taloudellisilla keinoilla liittymään yhteen. Oiva keino olisi palkita kuntaliitoksiin suostuneita kuntia siirtämällä toimeentulotuki näiden kuntien osalta valtion maksettavaksi. Kannettu vesi ei ole ennenkään pysynyt kaivossa. Siksi on luotava hallittu muuttoliike syrjäseuduilta kaupunkeihin. Se on järkevää alue-, sosiaali- ja ilmastopolitiikkaa.
Sanni Halama, Hämeenlinna
Kuvat: Christina Koivulahti ©
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti