Kiviniemi: Kivääri on penaalia mahtavampi

(NORSUNLUINEN HIRVITORNI) Pääministeri Mari Kiviniemi (eek.) asettui Suomen Metsästäjäliiton kannalle lausunnossaan, jonka mukaan Suomen koululaisille pitäisi opettaa oikeasti tärkeiden, ja PISA-tutkimusmenestyksen kannalta oleellisten aineiden lisäksi myös metsästystä. 

Pääministeri Kiviniemen näkemyksen mukaan metsästäjien määrä maassamme vähenee huolestuttavasti, ja nyt pitää alkaa toimeen kasvattamaan maahan uutta jahtisukupolvea. ”Kyllä tässä on ihan perusteltu huoli takana. Mitä tapahtuu jos keskustalainen sivistys yhtäkkiä häviäisi Suomesta ja kansalaiset ajautuisivat luonnontilaan. Kouluruokailuissa ja Amica-ravintoloissa laiskistuneet pullamössösuomalaiset ovat erkaantuneet siinä määrin luonnosta, että tappaminen ja ruoan hankkiminen pitää opettaa alusta pitäen uudestaan."

Pääministeri Kiviniemi vakuuttaa olevansa aloitteessa nuorten asialla ja aidosti huolissaan nuorten tulevaisuudesta: "Vaikka meillä automarketit ovatkin tulleet jäädäkseen, on hyvä varautua kaikkeen, myös omavaraisuuteen. Sitä paitsi se kun hirvikivääri potkaisee ES-höyryissä tärisevän rippikouluikäisen olkaa vasten on sellainen itsevarmuuden ja voiman tunne, joka kaikkien nuorten pitäisi kokea", ministeri hehkuttaa silmät loistaen.

Kiviniemi toteaa Jahti-lehden haastattelussa olevansa myös huolissaan siitä, että samaan aikaan kun metsästäjien määrä vähenee, on maamme suurpetojen kanta vastaavasti lisääntymässä huolestuttavasti: ”Eihän tällä nyt tietenkään tarkoiteta sitä, että lapset laitetaan karhunkaatoon”, pääministeri nauraa. ”Millaisena te toimittajat minua oikein pidätte. Eihän tässä nyt epäinhimillisiä olla. Eskarilaiset aloittavat harjoittelemalla  myyrien tappamista ja nylkemistä paljain käsin ja vasta lukioiässä päästään suurpetojahtiin susia, karhuja ja ilveksiä lahtaamaan."  

 Suurin osa muista puolueista pohtii vielä kantojaan Kiviniemen koulutuspoliittiseen avaukseen. Hirvimetsältä tavoitettu kokoomuksen Petri Salo joutui pidättelemään aseensa ennenaikaisesta laukeamista vedellessään ylävitosia riekkoa kuusenoksalta tiputtavan Jyrki Kataisen kanssa. 

Viereistä tammitikkaa tähtäilevä Eija-Riitta Korhola (loik.) on sen sijaan huolissaan ampumaharrastuksen vaaroista, viitaten oikeaan käteensä tulleeseen mustelmaan, joka aiheuttaa merkittävää haittaa Linnan juhlien pukua valittaessa. Korholan mukaan mustelma on kuitenkin peitettävissä näppärällä ilveksenturkista tehdyllä shaalilla. Demarien Päivi Lipponen sen sijaan kiiruhti pyytämään anteeksi vielä kirjoittamatonta blogikirjoitustaan aiheesta ja kristillisten Päivi Räsänen ehdotti metsästysopetuksen hyväksymistä vain jos opetus sisältää pakollisena oppimääränä kivityksen.

Vihreiden äänestäjät taas tuovat esille huolen aseiden tuomisesta kouluun, tappamisaatteen opettamisesta jo ala-asteikäisille sekä näköalattomuuden riistanhoidon tulevaisuudesta. Toisaalta jos samaan pakettiin voidaan sopia, että osa lapsista voi kieltäytyä aseellisesta metsästyksestä ja osallistua marjojen ja risujen poimimiseen, vaikkakin kaksi kertaa pidemmillä oppitunneilla, on vihreiden puoluejohto valmis hyväksymään tämänkin lähtökohtaisesti uskomattoman maalaiselta ja idiootilta kuulostavan ehdotuksen kirkkain silmin kunhan paikka porvarihallituksessa on jatkossakin heille taattu.

Etelän Median Helsingin toimitus / Antero Halkio & Johan "Gusse" Hellstén
Kuva: Köpi Kalliokangas ©

TIETOLAATIKKO:

- Mari Kiviniemi on eduskunnan eräkerhon jäsen, eduskunnan eräkerho taas Metsästäjäliiton pääyhteistyökumppani. Jopa 1/5 kansanedustajista kuuluu eduskunnan eräkerhoon, ja näin

ollen metsästysintoilijoita on Suomen eduskunnassa enemmän kuin minkään muun maan parlamentista.

- Eduskunnan eräkerho (eek.) on järjestänyt eduskunnan tiloissa vuosittaisen tapahtuman sidosryhmille eduskunnan rahoilla ja puhemiehen suojeluksessa aina viime vuoteen asti, kunnes Sauli Niinistö kielsi tapahtuman järjestämisen. 

- Eduskunnan sijaan vuonna 2009 tämän reippaan kokoontumisen rahoittikin RAY, puheenjohtajanaan Jukka Vihriälä (kesk.).

Persaukinen pikkuveli tuskin rahaa vailla

(MEIDÄN PERHE) Juorut sisarkatraan muiden jäsenten keskuudessa kiihtyivät viime viikkoina kuopus-Patrikin talouden todellisen tilan paljastuttua koko kauheudessaan. Vielä pari vuotta sitten pörssikeinottelussa pärjännyt punatukkainen hulivili näyttää käyttäneen aivan liian suurta velkavipua sijoituksissaan, ja maailmanlaajuisen talouskiirisin myötä ajautuneen syviin ongelmiin. Patrik ei kuitenkaan ole pyytänyt apua sisaruksiltaan.

"Vielä viime jouluna ihastelin sen uutta asuntoa, autoa ja nuorikkoa, mutta nyt näyttää pahalta", Olli-veli sanoo. "Huhuja liikkuu että Patrik pyytäisi apua, mutta eipähän tuo ainakaan meille ole vielä soitellut." Villeimpien huhujen mukaan Patrikilla saattaakin olla jopa 80 miljardin euron velat, mikä tarkoittaisi merkittäviä leikkauksia tuhlaajapojan elintasoon tai vaihtoehtoisesti muiden sisarkatraasta tulisi ottaa velat vastatakseen. Tätä Patrik ei kuitenkaan kuulemma ole vielä pyytänyt.

"Meidän täytyy varautua siihen että se persaukinen hulttio jotain haluaa, vaikka kuulemma ei haluakaan. Ja vaikka haluaisi, ei sillä olisi mitään vaikutusta meidän kotitalouteen", isoveli Jyrki rauhoitteli lankonsa sekoilusta huolestunutta vaimoaan. "Hanna ja lapset voivat olla rauhassa, kun me teemme lainapaperit vain valmiiksi osuuspankin kanssa, vaikka tokkopa niitä edes lopulta tarvitsee allekirjoittaa", Jyrki sanoo.

Vaikka sisar Maryn mukaan Patrikin tilanne onkin yksittäistapaus, on suvulla jo nyt omien asuntolainojensa lisäksi vastattavanaan perheen keskimmäisen veljen, Aleksanterin velat. Viittä Ruotsin-laivoilla törsästellyt ja kasinolla suvun maita pelannut veijari on nyt otettu perheen huostaan, mutta epäilyt yli 100 miljardin velkojen takaisinsaamisesta ovat kuitenkin olemassa.

Perheessä odotetaankin jännityksellä lähestyvää joulua, jolloin tapana on ollut kerääntyä yhteen, syödä, päihtyä ja tapella vaari-vainaan signeeratusta Kekkos-taulusta ja mummon Singeristä. Tällä kertaa keskustelua tosin saattaa värittää myös miljardien velat, joihin suku on vajonnut. "Patrik ei ole pyytänyt mitään joululahjaksi, joten hyvin sillä velikullalla varmastikin menee", sinisilmäinen Tapani muistuttaa,  arvioidessaan samalla riittääkö perheen korsolaiskaksio kattamaan noin 400 miljoonan lainaa, jonka Tapani joutunee ottamaan.

Kuopus itse sen sijaan pitää koko kohua liioiteltuna, ja omaa holtitonta rahankäyttöään ainoana keinona osoittaa isoveljilleen olevansa myös jotain. "Mutta apua en kysy, pidettäköön tätä korkeintaan suvun yhteistyön voimannäyttönä. Meitähän ei velkojat komentele", Patrik uhoaa, muiden miettiessä samalla kuinka helvetissä tämän selittää kotona odottavilla pikku-propellipäille, joiden haaveet ilmaisesta koulutuksesta, paremmasta terveydenhuollosta ja  -ensi joulun hittituotteesta- sähköllä lämpeävästä torkkupeitosta voi nyt kertaheitolla heittää romukoppaan, tai tarkemmin Patrikia rahoittaneiden keplottelijoiden Bonuksiin.


Etelän Median oekonomian toimitus

Markku Uusipaavalniemi loikkaa Kanadan joukkueeseen

(TORINO 2006) Suomen Curling-joukkueen kapteeni Markku Uusipaavalniemi loikkaa Kanadan joukkueeseen juuri ennen viimeistä heittovuoroa.  Uusipaavalniemi ilmoitti asiasta hetki sitten tiedotustilaisuudessa Suomen päädyssä nähtyään Marc Nicholsin puhdistettua kentän Suomen kivistä yhdellä erittäin taidokkaalla poistolla.

"Peli oli tasainen, Kanada on noussut kokoajan lähemmäksi ja lähemmäksi, vain hullu odottaisi enää seuraavaa Nicholsin heittoa", Uusipaavalniemi toteaa. "Olen heitellyt koko pelin ajan määrämittaisia keskustaan, mutta aina joku joukkueestani on sotkenut pelin sähläyksellään, Kanadan joukkueessa uskon saavani paremmin heittoni pysymään nännissä."

Suomen joukkueessa ilmoitus loikkauksesta otettiin tyynenä vastaan. "No turpaan tässä tulee, se nyt on aivan varma. Rotat vaan hyppää laidan yli ensimmäisenä. Sitä paitsi näkihan sen, että ei se keskustaan edes tähdännyt vaan rakenteli jotain ihan muuta kuviota", Wille Mäkelä toteaa valmistautuessaan korvaamaan viimeisenä heittovuorossa olleen Uusipaavalniemen, joka  samaan aikaan Kanadan takkia päälleen vaihtaessaan osoittaa reilua ja rehtiä urheilumieltä, kuten suoraselkäinen suomalaisurheilija ja keskustapoliitikko vain osaa.

Lumisade yllätti jälleen pohjoissuomalaiset (2010 ed.)

(KAISANIEMEN SÄÄASEMA) Jo kolmatta päivää riehuva mediamyrsky tulevan mahdollisen lumisateeen ympärillä ei ota laantuakseen. Pohjois-Suomessa seurataan henkeä pidätellen, miten kitkarenkaat selviävät jälleen yhdestä ensilumesta. Pilkkakirveitä on teroiteltu pitkin syyskuuta, ja maakuntalehtien palvelimien kapasiteettia on lisätty keskustelumyrkyä varten. Odotettavissa on seuraavien viikkojen ajan kestävä nillitys pääkaupunkiseudun autoilijoiden ajotaidoista.

Kainuulainen toimittaja Leo Huusko on seurannut ensilumen ja liikenteen yhteiseloa jo useamman syksyn ajan: ”Eihän täällä näin marraskuussa mittään tapahu joten onhan se käypää retostella katumaasturimiesten kustannuksella. Suapi toimituksessakin muutakin pohdittavaa kun maakuntakaavan kantelut."

Etelän Median toimitukseen tulleiden viestien perusteella jopa puolet Paltamon asukkaista pelätään hautautuneen lumimyrskyuutisoinnin alle. Keskustapuolueen piiritoimistolta lähteneen avustus- ja pelastussaattueen tarkoituksena on vakuuttaa paltamolaisille kyseessä olevan etelän lehtitalojen pelottelupropaganda, ja lumisateen jäävän uutisointia heikommaksi. Avustusväen tarkoituksena on myös varustaa kainuulaisia verkkotyökaluin, jolla keskustelupalstoilla riehuvaan myrskyyn voidaan varautua. ”Kyllä me saahaa väki varustettua nillittämää Helsingin Sanomien keskustelupalastalle hyvinniin pikkaesesti. Ensimmäene auto ku o' Itäväylällä kaeteessa pahki niin täältä pessee”, mesoaa nimettömänä pysyttelevä maakunta-aktiivi Pentti Huusko.

Kuten muutkin lehdet, myös Etelän Media lähti mylläkkään mukaan, viime vuotisella materiaalillaan tottakai.


Seuraava artikkeli on uusinta viime sekä edelliseltä 30 vuodelta.

(POHJANMAA/KAINUU) Etelä-Suomessa satanut ensilumi on jälleen kerran yllättänyt pohjoissuomalaiset. Ainakin toistakymmentä ihmistä loukkaantui, henkilöuhreilta kuitenkin säästyttiin.

Erityisesti lumisade yllätti Nurmossa, jossa paikallinen mies unohti hätipäissään tunnuksensa www.ilkka.fi -sivuston keskustelupalstalle, eikä näin ollen päässyt kommentoimaan lumisadetta. "Notta joka vuasi oon ensimmääsenä kommeentoonu siällä tätä lumisaretta ja etelän ihimisten ajotaitua, vaan notta ny meni iha ohi", pettynyt mies kertoo Etelän Medialle. "Joku kerkes ennen minua sanua notta helsinkilääsiltä kortit pois, jos ei osaa ajaa", selvästi loukkaantunut mies jatkaa.

Kajaanissa Kainuun Sanomien toimittaja Leo Huusko kertoi loukkaantuneensa heti alkuiltapäivästä huomattuaan ettei hänen jo viikko sitten valmiiksi kirjoittamaa, edellisvuodelta kopioitua artikkelia, "Lumi yllätti helsinkiläiset" oltu kommentoitu vielä kahteen mennessä. Ensimmäinen kommentti tekstiin tulikin vasta kolmen uutisten jälkeen, jolloin nimimerkki "Anonyymi" kirjoitti seuraavaan kommentin: "Voe mahoton, eeikköne koskkaa oppi siellä Helsingissä että lumet tullee joka vuos. Vua ittellä o ollunna nastat jo elokuusta asti nii eipä yllättänä minuva."

Kajaanin seurahuoneelta iltapäiväoluelta tavoitettu toimittaja Huusko oli Etelän Median saamien tietojen mukaan toipunut alkupäivän loukkaantumisestaan saatuaan kello neljän mennessä seitsemän "suosittele luettavaksi" -tähteä.

Helsingin Sanomien keskustelupalstalla sen sijaan oltiin varauduttu lumisateeseen ja sen myötä palstalle kirjoittavien maalaisten ryntäykseen. Helsingin Sanomat oli valjastanut koko toimittajakuntansa editoimaan maalaisten kommentteja, ja sivuston kapasiteettia oli nostettu kolmanneksen tavallisesta. Pahin myräkkä palstalla alkoikin noin kello kolmen aikaan Iltalehden julkaistua ensimmäisenä lumimyräkästä kertoneen uutisen. "Siellä taas hesalaiset osoittaa ajotaitojaan", kirjoitti palstalle nimimerkki Pentti Lieksasta, saaden peräänsä noin kaksikymmentä vastaavanlaista kirjoitusta.

Ainoa lumisateen aiheuttama loukkaantuminen pääkaupunkiseudulla koettiin iltapäivällä noin kello neljän aikaan Yleisradion uutistoimituksen haastatellessa kadunmiestä Helsingissä. Mies loukkaantui pahoin toimittajan kysymyksestä "No onko helsinkiläiset huonoja kuskeja", vastaten: "Vittuako stadilaiset siellä jossai keravalla käy tsöraa aamu- ja iltaruuhkissa, eiköhän ne jotain saatanan landeja oo jotka paahtaa stadii duunii", ja jatkoi: "Onhan täällä nyt helvetti vähän enemmän bilikoita ku jossai peräperseseinäjoella, kai täällä ny jengi ajaa enemmä mällejäki".

Pahimmat lumisateen aiheuttamat ruuhkat keskustelupalstoilla osoittivat illan aikana laatumisen merkkejä maalaisten siirryttyä paheksumaan "etelän pellejä" paikallisiin kestikievareihin. Pelastustoimet jatkuivat kuitenkin läpi yön, ja aamuun mennessä matalamielisen keskustelun ja halpojen kolmostuoppien alta saatiin kaivettua toistakymmentä isäntämiestä. Tampereella lumisadekeskustelua saatiin illan aikana useita palstamillimetrejä, mutta pahimmilta sivutoistoilta vältyttiin. Helsingin Sanomissa keskustelu laantui noin kahdeksannenkymmenennen kommentin jälkeen.

Etelän Median verkkotoimitus (Antero Halkio, Johan "Gusse" Hellstén)
Kuvat: Köpi Kalliokangas ©

Kallis: Mielenosoitus tuli kalliiksi yhteiskunnalle

Etelän Median vierailevana kolumnistina Bjarne Kallis pohtii, onko yhteiskunnan tehtävä rahoittaa sanan- ja ilmaisunvapauden varjolla tapahtuvaa sanan- ja ilmaisunvapautta.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon Jeesuksen mielenosoituksellinen marssiminen Jerusalemiin maksoi yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Jos summa olisi kerrottu Hoosiannaa hoisaaville kansalaisille, olisivat poliitikot varmasti leikanneet siihen liittyviä menoja sillä perusteella, että summa on aivan liian suuri. Tämä tuli mieleeni kuin luin raamatusta ensimmäistä kertaa myös uuden testamentin osuutta. (Liian liberaalia ja suvaitsevaista tekstiä muuten. En suosittele kenellekään, en ainakaan ystävälleni Räsäselle.)

Raamatun mukaan Jeesus varta vasten marssi Jerusalemiin kesken pääsiäisjuhlia, ilmeisenä tarkoituksenaan aiheuttaa häiriötä. Jeesus ja muu nuorisojoukko muun muassa kaatoi paikallisen rahanvaihtoketjun myyntikojuja ja tuhosi laajalti yhteiskunnan omaisuutta, ja erityisesti kirkot joutuivat hyökkäyksen kohteeksi. Selvästi päihtyneen oloinen porukka villitsi kansaa mukaansa järjettömältä ja päämäärättömältä vaikuttaneeseen mielenosoitukseensa, ja myös satanistisia rituaaleja esiintyi.

Tällainen hyökkäys lakia ja järjestystä vastaan vaati poliisin ja armeijan puuttumista mellakointiin ja poliisit joutuivat kantamaan Jeesuksen sekä muut mielenosoittajat pois häiritsemästä. Ei aivan halpaa puuhaa tietäen poliisijoukkojen yötyölisät. Arvellaankin että yhteiskunnalle tämä maksoi useita kymmeniä hopeakolikkoja, kivenmurikoita ja rautanauloja, joiden kustannuksia Jeesus ystävineen tuskin omasta pussistaan olivat valmiita pulittamaan.

Toimivassa teokratiassa kansalla tulee olla oikeus ilmaista mieltään ja kritisoida vallitsevaa yhteiskuntaa, mutta sen pitää tapahtua ilman huliganismia ja vahingontekoja. Raamattua lukiessa vaikuttaa kuitenkin siltä kuin vahingonteko olisi ollut Jeesuksen ja kumppaneiden varsinainen tarkoitus.

Etelän Media / BK

Muualla mediassa:
Bjarne Kallis pohtii mielenosoituksien hintaa.

Sohvaryhmien Suomi

(KAUKANA) Toivo Sukari (land.) on kunnostautunut Kehittyvien maakuntien Suomen vaalirahoittajana ja lähes Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana. Mutta minkälainen yrittäjä lestadiolainen tosi-tv -tähti todellisuudessa on? Miksi ihmiset menevät Ideaparkiin ja miten rakennetaan huonekalubisnes, joka on noussut markkinajohtajaksi Suomessa? Etelän Media teki retken Ideaparkiin, laskeutui huonekalumyyjien pariin Maskun kalustetaloon ja selvitti, minkälaisesta bisneksestä Sukarin vaalirahat ovat peräisin.
Ideaparkin ideana on sijoittaa valtava ostoskeskus Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamalle alueelle niin, että kaikista on vaikea päästä paikalle, mutta Turusta vaikein. Ihan helvetin pitkän ajomatkan jälkeen pääsimme Ideaparkin parkkipaikalle ja käveltyämme aikamme, sisälle. Herääkin kysymys, miksi kukaan tulisi tänne jumalan selän taakse Lempäälään. Ideaparkin suosion taustalla on jo pidempään vallinnut jättimäisten ostoskeskusten buumi. "Kun asutus on levinnyt kaupungeista ja maalta lähiöihin ja espoisiin, on ihmisiä palvelemaan syntynyt Jumboja, joista saa kaiken tarvitsemansa ja missä myös vapaa-aika vietetään. Näin on syntynyt ostoskeskusskene, jossa keskukset ovat iso osa ihmisten elämää.

"Ei ihme että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, miltä tuntuu tehdä ostoksia toisessa ostoskeskuksessa", selventää Ideaparkin vahtimestari Roi Juustonen. "Vaikka matka on pitkä niin täältä löytyvät samat kotoisat asiat kuin omasta lähiostoskeskuksestakin", Juustonen lisää ja suuntaa 20 minuutin ruokatauolleen Hesburgeriin.

Maskun kalustetalo on huonekaluketju, jolla Sukari on omaisuutensa kerännyt. Ikean aikakaudella kilpailu on kovaa, mutta maskulainen ketju on pitänyt pintansa. Miten kummassa? "Menestyksen taustalla on taloudellisen riskin ulkoistus liikkeiden huonekalumyyjille", huonekalumyyjä Frank avaa Sukarin bisnesmallia. "Meitä otetaan tänne naurettavalla, joidenkin satojen eurojen kiinteällä kuukausipalkalla töihin. Todellinen palkka muodostuu provisiosta, joten myyjien on pakko päivystää täällä kymmentuntisia päiviä ollakseen valmiina kun ostaja sattuu paikalle", Frank selventää palkkansa muodostusta.

"Koska Maskulle myyjistä aiheutuva kiinteä kustannus on pieni, myyjiä pidetään paljon ja he joutuvat tappelemaan asiakkaista saadakseen leipänsä. Tämä aiheuttaa tietysti konflikteja ja pitää ilmapiirin kireänä, mutta myös kilpailun kovana. Todellinen jippo on kuitenkin myyjien provision sitominen myytyjen tuotteiden katteisiin. Saat muutaman prosentin provision myymäsi huonekalun katteesta, eli tienataksesi sinun täytyy myydä mahdollisimman kalliilla", Frank summaa.

Miten tämä sitten näkyy asiakaspalvelussa? "Myyjien täytyy löytää hyväuskoiset hölmöt, jotka eivät tiedä, että tuotteiden hinnoissa on rutkasti ilmaa, ja koittaa rahastaa heiltä maksimisumma. Kun liikkeeseen sattuu dementiamummo, tai vaihtoehtoisesti pirkanmaalainen äänikuningatar Burberryn huivissa, niin ympärillä alkaa melkoinen kuhina kun kaikki koittavat tehdä viikon tilin. Kalustetalon pomot hykertelevät huoneissaan rahavirtoja, jotka riistämään pakotetut myyjät luovat", Frank kuvailee.

Eikö myyminen tältä pohjalta tunnu eettisesti väärältä? "Mieluummin lapioisin paskaa", viimeisiään vetävä Frank toteaa. Toinen asia on varastoinnin tuoman kustannuksen siirtäminen asiakkaille. Koska varastossa lojuvat sohvat tietävät kustannuksia, useat tuotteet tilataan vasta, kun asiakas tekee ostoksen. "Jos siis haluat italialaisen sohvan, varaudu istumaan lattialla kaksi kuukautta ja muista toivoa, että kuvastosta valittu sävy näyttää luonnossakin hyvältä", Frank muistuttaa. Jos bisnes kuitenkin kukoistaa, miksei Masku ei ole Ikean tapaan vallannut maailmaa? "Voisihan se vallatakin, en tiedä. Ehkä tämä toimii vain suomessa?" Frank heittää ja lähtee 10 minuutin palkattomalle tauolleen.

Tingittyämme aikamme huomaamme, että sohvaryhmä halpeni hetkessä kolmella sadalla eurolla. Vaikka kauppoja ei synny tällä kertaa, käteen jää entistä parempi kuva siitä, minkälaisten velikultien kanssa vaalirahojen vastaanottajat vehtasivat. Matti Vanhanen oli vihdin Ideaparkin tunnetuin kannattaja. Koska jonkun täytyy myydä kansalle sohvat ja pöydät, niin miksei Toivo Sukarin? Samalla me kaikki suomalaiset osallistumme tällä kaikella keskustapuoleen velkojen ja Matti Vanhasen kirjojen maksamiseen.

Toimitus jäi tällä kertaa ilman sohvaryhmää, mutta Burberryyn sonnustautunut rouva näytti tyytyväiseltä. 100 % alennus sohvaryhmästä lämmittänee mukavasti, varsinkin kun seuraavien vaalien jälkeen sillä katsellaan linnan juhlia mekossa, jonka piti olla vuoden kohutuin.

Etelän Median taloustoimitus